Logo
Tuli vain mieleeni
Ajatuksia

Ajatuksia

Haussa fiksuja ajatuksia

Kuten tiedämme, on johdolla hyvin erilaisia kannustinjärjestelmiä, millä halutaan varmistaa heidän pysymisensä rivivahvuudessa mahdollisimman täysipainoisesti ja sitoutuneesti. Työntekijä saa kiitoksen työehtosopimuksesta riippuen kerran tai pari kuussa ja se riittäköön joulupuuron ohella.

Ainakin puheissa myönnetään yrityksestä riippumatta, että henkilöstö on aina sen tärkein voimavara asiakasrajapinnassa työskentelevien työntekijöiden ollessa käyntikortti ja asiakastyytyväisyyden takaaja. Kuvittelen, että hyvä työntekijä mahdollistaa kannattavan kasvun, joten häneen panostaminen kannattaisi. Hyvästä työntekijästä saattaa myös kilpailija olla kiinnostunut ja euron ero tuntipalkassa alkaa helposti houkuttamaan.

“Money, money, money, must be funny”… Työntekijöitäkin epäilemättä kannustetaan erilaisilla tavoilla jo nyt. Monet organisaatiopsykologit – ja varsinkin yritysjohtajat – sanovat mielellään, että kiittäminen ja pienet palkkiot ovat suoraa rahan antamista tehokkaampia. No, miksi rahasta sitten puhutaan niin paljon? Vaikka raha ei tee onnelliseksi, niin kyllähän se helpottaa monia asioita. Joten, mitä jos yhtenä kannustimena olisi myös puhdas raha? Mutta ei suoraan käteen maksettuna – vielä ja automaattisesti.

Esimerkiksi: Jos vuoden työt on tehty laadukkaasti ja turvallisesti, työnantaja maksaa 300 € ”säästötilille” ja rahan saa itselleen, jos eläköityy työnantajan palveluksesta? 30 vuoden palvelun jälkeen saisi ylimääräistä eläkerahaa 9.000 € matkaan. Summia voi tietenkin muuttaa tai boostata haluamallaan tavalla, esim. viiden vuoden välein ylimääräinen tonni, jolloin eläkekassassa olisikin jo 15.000 €.

Ehkä tuollainen raha saattaa tuntua pieneltä, mutta tuntipalkkaiselle työntekijälle se voisi olla aika tuntuvakin lisä. Mitä enemmän tulee palvelusvuosia mittariin, sitä enemmän kiinnostaa oman homman hoitaminen niin hyvin, ettei tule potkuja eikä kilpailijan pieni palkankorotuskaan houkuttele niin paljoa, sillä jos joutuu lähtemään / haluaa lähteä, niin ei saa mitään mukaansa.

Tiedän sen, että ajatusta voi helposti kritisoida: pitkät työurat hidastavat organisaation innovointia, jolloin kymmenien vuosien työsuhteet eivät ole kenenkään etu tai ei voida nykyisessä maailmanajassa mitenkään ennustaa yrityksen olemassaoloa kymmenien vuosien päähän. Nykyisillä työntekijöitä oikeasti kannustavilla ja sitouttavilla malleilla – tai siis niiden lähes sukupuuton kaltaisella harvinaisuudella – on työntekijöiden joukosta lähes mahdotonta saada uusia liiketoimintaideoita ja sen myötä pitkäkestoisen elämänkaaren ennustaminen on uhkapeliä. Riippumatta siitä, olenko työskennellyt kiinteistöpalvelualalla, ICT-alalla tai julkisella sektorilla, on kaikissa ollut yksi yhdistävä tekijä: työntekijöillä on fiksuja ajatuksia. Jos fiilis on hyvä, ne halutaan myös tuoda esille.

(Photos: awardemployees.com & incedogroup.com)

Leave A Comment