Logo
Tuli vain mieleeni
Ajatuksia

Ajatuksia

Työelämän laatu kysyy kärsivällisyyttä

Minulla oli ilo jutella työhyvinvoinnista I-Mediat Oy:n toimittaja Juha Aho-Pynttärin kanssa alkuviikosta ja ajatuksia päätyi lehteenkin (Ilkka 25.10.2017). Jatkan hieman samasta teemasta.

Kuka maksaa tulevat eläkkeet ja miten säilytetään palvelutaso?

Olettaen, että yhteiskunnan nykyisenkaltainen taso infrassa ja palveluissa halutaan säilyttää ilman verotuksen tuntuvaa korottamista, niin yhtälöhän on aika lailla mahdoton, ellei menoja saada alemmas ja tuottavuutta ylemmäs. Tässä on vain sellainen ongelma, että tuottavuus tarkoittaa rakenteiden ja tekemisen viisautta eikä silloin itseisarvona todellakaan ole tarpeettoman suuri työntekijämäärää. Jos siis sekä julkisen että yksityisen sektorin rakenteita tehdään tehokkaammaksi, ”liinataan”, niin puheet täystyöllisyydestä ovat yhä suurempaa utopiaa. Ja helppoa on ymmärtää, että tämä aiheuttaa hyvinvointiin ja kansantalouteen omia haasteitaan.

Fakta mielestäni on, että jatkossa yhä harvempi tekee useamman työt ja loput hoitaa kehittyvä automatiikka. Idealisti-työttömien ohella tulee olemaan valitettavan paljon töihin haluavia, joiden ainoa mahdollisuus työllistyä on joustavuus työtehtävien suhteen.

Työelämän laadun kehittäminen

Töitä tekevät joutuvat yhä suurempien tuottavuuspaineiden alle ja kohtaamaan erilaista epävarmuutta. Tämä haastaa myös työnantajat kehittämään työskentelyolosuhteita, sillä pätevästä työvoimasta tulee olemaan kysyntää erityisesti suorittavien työntekijöiden osalta.

Mielestäni työhyvinvoinnin sijaan pitäisi puhua työelämän laadusta, sillä se rakentuu työhyvinvoinnista ja työpahoinvoinnista. Työhyvinvointia lisääviä tekijöitä ovat esimerkiksi työn päämäärät, yhteenkuuluvuus, yhteistyö ja osaaminen. Jos nämä kehittyvät, se lisää työssä koettavia positiivisia tuntemuksia. Työpahoinvointiin liittyviä tekijöitä ovat psyykkinen ja fyysinen turvallisuus. Jos nämä ovat kunnossa, se ei itsessään lisää positiivisia tunteita, mutta jos ne eivät ole kunnossa, niin se lisää voimakkaasti työpahoinvointia ja negatiivisten tunteiden vaikutus on positiivisia voimakkaampi.

Käytännön toimia työelämän laadun kehittämiseen

– Valistaminen: johtajien pitää ymmärtää, että työelämän laatu on tuotantotekijä, jonka kehittämiseen kannattaa panostaa. Tämä ei ole yksin henkilöstöosaston ja työterveyshuollon vaan jokaisen esimiehen vastuulla.

– Paikallinen sopiminen ja kehittäminen: monet operatiiviset ongelmat ja kehittämishaasteet pitää ratkaista paikallisesti. Kestävin ratkaisu sairauspoissaolojen ja tapaturmien vähentämiseen on työolosuhteiden ja työviihtyvyyden parantaminen. Näiden asioiden parhaita asiantuntijoita ovat työntekijät itse ja heidän velvollisuutensa on myös tuoda esille ajatuksiaan, sillä muuten työnantaja seilaa aika sokkona.

– Esimiesten koulutus: esimiesten johtamisosaamisen on oltava ajan tasalla työntekijöiden osaamistasoon nähden

– Mittaaminen: henkilöstötuottavuutta on mitattava säännöllisesti ja useammin kuin kerran vuodessa, sillä sen myötä saadaan parempaa vaikuttavuutta kehittämiseen

– Skaalattavat digitaaliset palvelut: digitaalisen teknologian hyödyntäminen, jotta voidaan skaalata työelämän laadun kehittämistä laajemmin etenkin pk-sektorille

 

Tavoitteena tulee olla ihmisystävällinen työkulttuuri. Tällöin mokia ei pelätä vaan niistä opitaan, pomoja tuetaan heidän paineidensa kanssa ja yhteisöllisyydestä pidetään hyvää huolta. Yhteisöllisyys ei ole sitä, että on koko ajan kivaa vaan sitä, että kaveria ei jätetä eikä hänen luottamustaan petetä. Parhaiten ongelmista selviää kun lakkaa pärjäämästä yksin; ”ei tartte auttaa” on aika vaarallinen toimintaohje työelämän laadun näkökulmasta.

Professori Barbara Fredricksonin mukaan saavuttaaksemme onnellisuutta pitäisi positiivisen palautteen suhde negatiiviseen olla 3:1 tai suurempi. Mitä enemmän keskitymme ongelmiin, sitä enemmän niitä löydämme. Mitä enemmän keskitymme asioihin, jotka ovat hyvin, sitä enemmän niitä havaitsemme ympärillämme. Työpaikalla on puututtava epäkohtiin, mutta niihin ei pidä jäädä jumiin. Varsinkin haasteellisina ja kuormittavina aikoina on tärkeää muistuttaa itseään ja muita asioista, jotka ovat työssä hyvin.

Hyvää työelämän laatua ei ole helposti hankittavissa, sillä se rakentuu organisaatiokulttuurista. Se on siellä toimivien ihmisten asennetta ja yhteistä tekemistä. Kulttuuri muokkautuu hitaasti ja siksi se vaatii paljon kärsivällisyyttä, jonka puute on nykypäivän iso haaste.

 

Leave A Comment