Logo
Tuli vain mieleeni
Ajatuksia

Ajatuksia

Osiensa summa vai sittenkin enemmän

Mihin kiinnität huomiosi kuvassa? Katsotko ensisijaisesti Helsingin kaupunkikuvaa vai harmaata telakkaa? Näetkö etualan design-penkin vai taivaalla olevat pilvet? Ehkä ajattelet työturvallisuutta, jos katsot laivan ”Safety Comes First” -tekstiä. Ja tiedostatko kuvaajan ja maiseman välissä olevan likaisen ikkunan, joka sumentaa kuvaa?

Kokonaisuus on osiensa summa, mutta ymmärtääksemme näkemäämme, kuulemaamme tai lukemaamme, missä määrin meidän täytyy tiedostaa ja ymmärtää kokonaisuuden osat?

On helppoa ymmärtää, että lukiessa ei sanasta saa selvää, jos keskittyy vain yhteen kirjaimeen eikä lause sisällä viestiä, mikäli vain yksi sana sisäistetään. Ymmärrämme myös sen, että jos luemme sanan tavaamalla jokaisen yksittäisen kirjaimen, on se aivan liian työlästä.  Jos kuuntelemme pelkkää musiikkikappaleen bassolinjaa, jää jotain olennaista puuttumaan. Voimme nauttia kappaleesta, vaikka emme kuulekaan kaikkia yksittäisiä pianon sointuja. Voimme nähdä kuvan etualalla penkin ja ymmärtää sen olevan penkki, vaikka sen muoto ei olekaan perinteinen emmekä näe täydellisesti sen rakennetta.

Opintiellä osaamista mitataan kokeilla, jotka käsittelevät tietyn aiheen suppeaa aihepiiriä. Näin on hyvä, sillä todellinen asianhallinta on rakennettava askel kerrallaan. Elämä ja sillä matkalla luoviminen on silti paljon monimutkaisempi kokonaisuus kuin kokeissa pärjääminen.

Yrityksen menestyksekäs pyörittäminen vaatii keskittymistä talouteen, henkilöstöön, palkkoihin, palkitsemiseen, markkinointiin, myyntiin, tuotekehitykseen, asiakkaisiin, yhteistyöverkostoihin, sijoituksiin,… Toiminnan koon ylittäessä perustajan osaamisen ja ajallisten resurssien rajat, ei hän enää voi hallita kaikkia asioita, vaan vastuuta täytyy jakaa ja keskittyä suppeampaan osaan. Jonkun on kuitenkin keskityttävä kokonaisuuteen ja muodostettava kuva yksittäisten informaatiolähteiden perusteella. Silti menestyksen edellytyksenä ja mahdollistajana on mitä suurimmin yhteistyö.

Yrityksen tehtävien delegointi on helppoa ymmärtää, mutta yksittäisen ihmisen on välillä vaikeaa tai mahdotontakin delegoida omaan elämäänsä kuuluvia velvollisuuksia jollekin muulle, vaikka mieli tekisikin. Tällöin edetään väkisin eteenpäin ja valitettavasti se osoittautuu aika ajoin liian raskaaksi taakaksi kantaa. Kunpa osaisimme paremmin jakaa taakkojamme ja tarvittaessa myös myöntämään oman neuvottomuutemme.  

Maailmassa, missä informaatiota riittää ja sen tavoittavuus on lähes reaaliaikaista, meidän täytyy oppia tiedostamaan entistä paremmin yksityiskohdat kokonaisuudessa ilman, että kuitenkaan jämähdämme niihin liian pitkäksi aikaa. Mitä suurempi hässäkkä ihmisen elämässä tulee vastaan, sitä tärkeämpää olisi, että osaisimme pysähtyä ja hengittää rauhassa pari kertaa ennen kuin ryntäämme ratkaisemaan käsillä olevaa tilannetta. Pieni rauhoittuminen ja miettiminen, että mistä tässä nyt oikein onkaan kyse ja mikä tämän aiheutti. Tällöin meillä on parempi mahdollisuus puuttua myös syyhyn eikä vain seuraukseen. Vaikka tekisimmekin töitä yksityiskohdan kanssa, olisi kokonaisuuden näkeminen arvokasta.   

Suuret onnittelut jokaiselle mistä tahansa opinahjosta valmistuneelle! Onnittelut myös jokaiselle lukuvuotensa päättäneelle. Nähkää hyvin ja ottakaa iisisti. Opetelkaa tuntemaan itsenne ja oma arvonne. Opetelkaa näkemään toisten ihmisten arvo ja osaaminen. Tulevaisuutta ei voi rakentaa yksin, vaan yhdessä toisten kanssa. Elämä voi olla enemmän kuin osiensa summa – kun oikein silmin katsotaan.

Leave A Comment